8. maaliskuuta 2017 M. lähti takaisin lastensa luokse. Vannotutti että ollaan etäsuhteessa, muuten hän ei selviä! Oli silloin jo niin läheisriippuvainen minusta. Heinäkuussa 2017 olimme viikon kesälomalla yhdessä. Silloin näimme toisiamme viimeisen kerran. Syksyn aikana pidin tiiviisti yhteyttä, kirjoittelin elämänmenostani täällä ja tavalliset kuulumiset. Hän oli kuitenkin hiljaa, ei kertoillut mitään kysymättä, oli hyvin passiivinen. Loka-marraskuussa hän oli vongannut sitten meidän entistä yhteistä työkaveria kahville useaan otteeseen ja jopa käynyt henkilön liikkeessäkin ihan tavatakseen. Eipä tämä vongattu henkilö kuitenkaan suostunut näille kahveille, ja viisaasti teki! M. veti siitä kuitenkin herneen nenäänsä.
Joulukuun alussa M. oli alkanut seurustelemaan uuden naikkosen kanssa, josta minulle tietenkään ei maninnut mitään. Lähetti kiltisti itsenäisyyspäivä toivottelut ja synttärionnittelut viestien muodossa, sydämin koristeltuna ja rakkaudenosoituksin. Tammi-helmikuussa oli ihan hiljaista, ei tullut M:ltä viestin viestiä. Kirjoitin sitten maaliskuussa hänelle vihjailevan viestin, että olisiko parempi mennä kukin omia teitään kun näin vaikeaksi menee ettei edes yhteyttä enää pidetä siltä puolen. No tämähän laukaisi hirvittävän viesti ja soittelurumban, ihmetteli muka ja vannoi taas rakkauttansa ja että ei voi elää ilman minua! Olin sen viestin jälkeen viestittelemättä aina juhannusviikolle asti, jolloin sattuman kautta sain selville uuden naikkosen nimen, ja kaiken kyselyn jälkeen M. tunnusti että jo joulukuussa oli alkanut seurustelemaan...Minulle M. yritti väittää että se on minun vikani että niin kävi, että itse olin muka pistänyt välit poikki maaliskuussa. No se maaliskuu oli vähän niinkuin myöhemmin kuin se joulukuu, jolloin minulle olisi jo pitänyt kertoa asiasta eikä salata sitä. Minulle hän on petturi. Jokainenhan tietää että kun kerran pettää, pettää toisenkin kerran. Ei se asia sillä ole selvä että M. itse vain päässään on miettinyt että hiljaisuus tappoi etäsuhteen, sillä miehenä hänen olisi pitänyt tehdä jotain sen asian hyväksi, eikä vain etsiä uutta höynäytettävää.
Minulla ei ole hätää. Minä pärjään vallan mainiosti yksin ja ilman häntä. Reiluus tästä tarinasta kyllä loppuvaiheessa puuttui täysin, voin täysin rinnoin sanoa että ihan munatonta toimintaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti